Suorakylvetty kaistaviljely

Pellon kunto, muokkaus, kylvö, lannoitus

Suorakylvetty kaistaviljely

ViestiKirjoittaja HUNSA » 13 Maalis 2013 21:49

VeeäMmä tms kaistaviljelykoneeksi.Heinäsiemenlaatikosta siementä 2-4kg joka kolmannesta ,tähän samaan riviin siemenlaatikosta starttilannoitetta noin 50kg,niin ei pelkoa lannoitepoltteesta ja päälannoite noin 300kg viereen ja loput noin 100kg typpi+rikki nuppuvaiheessa.Tärkein :vain yksi lannoiterivi siemenriviä kohden ,eli yksi vannas jää kayttämättä.Kasvusto tuulettuu ja pysyy terveenä.Glyfoa ennen ja calera tms jälkeen ..hyvällä haralla rivivaliäestyskin voi onnistua..jos oikein innostuu.Rivijako ei mene tasan ,koneesta tulee rivin verran toispuoleinen tai sitten jakovirhe keskelle.Miltäs tämmöne tuntuis ?Pankka pruuvate nii saatatte hämmästyä. ps.epäileville tuomaille:joka toisella siementä ja siihen vain startti ja välivantaalla lannoite.......... liitteenä 2011 kuva naapurikylästä VM ilman starttia kylvetty kukinnan alkupuolella oleva kasvusto,josta tuli noin 1900kg/ha
IMG_5280.JPG
2011 VM 45cm kukinnan alku
IMG_5280.JPG (67.58 KiB) Katsottu 7493 kertaa
Viimeksi muokannut HUNSA päivämäärä 14 Maalis 2013 20:37, muokattu yhteensä 1 kerran
HUNSA
 
Viestit: 25
Liittynyt: 30 Tammi 2013 18:12

Re: Suorakylvetty kaistaviljely

ViestiKirjoittaja AriT » 13 Maalis 2013 23:09

Olen huomannut ettei suorakylvössä kaikki siemenet idä. Kun olen kylvänyt kaikilla vantailla n. 6kg/ha, niin suorakylvönä on tullut hieman harvempi, eli parempi kasvusto.
Syystä ja toisestakin rypsin kylvöt ovat ennenkin olleet riskipuuhaa, joten pitänee kokeilla tavalla tai toisella.
AriT
 
Viestit: 13
Liittynyt: 31 Tammi 2013 21:06

Re: Suorakylvetty kaistaviljely

ViestiKirjoittaja HUNSA » 13 Maalis 2013 23:44

Kyll suorakylvöss siemenenpitäisi mennä kiinteään maahan,kunhan ei liian syvälle..lannoitepolte vienee osansa.kasvuaikariskin pienentämiseksi kannattanee pysyä rypsissä.joka muuten versookin paremmin kuin rapsi...vaikk emmää tota suorakylvöö ite paljonkaan harrasta,mutt näin teoriassa kaistaviljely näyttäis helpottava joitakin ongelmia..vai kuI????
HUNSA
 
Viestit: 25
Liittynyt: 30 Tammi 2013 18:12

Re: Suorakylvetty kaistaviljely

ViestiKirjoittaja PetriL » 28 Huhti 2013 10:52

Tässä Sepon kommentteja koostettuna.

....

Yleistä

Perusmuokkaukseksi suosittelemme kyntöä tai syvä kultivointia, jotta rapsin juurella olisi tilaa kasvaa
suoraan alspäin. Kultivointi esimerkiksi siipi kultivaattorilla, jolla revitään koko muokkaus kerros irti..
Suorakylvö sillä ehdolla, että maa on kunnossa. Kylvö muokkauksessa on tärkeintä se että siemenelle löytyy
kosteutta riittävästi itääkseen. Muokkaus syvyys voi olla kolme-neljäkin senttiä jos olosuhteet niin vaativat,
jollei matalammalta löydy kosteaa muokkaamatonta maata. Tarkoituksena saada kaikki siemenet itämään
taimeksi. Kylvö suoritetaan tarkasti niin että siemen on kosketuksessa kosteaan muokkaus pohjaan.
Kokkareaurolla tai muilla ratkaisuilla voidaan poistaa liika maa siemen rivin päältä pois. Tämän toimen
piteen jälkeen pitäisi jäädä n. 1 cm maata siemenen päälle. Näin saadaan nopea ja tasainen taimettuminen.
Taimettuminen viikossa, jonka johdosta kuorettumis riski pienempi, koska kaikki itää heti. Kaistaviljelyssä
siemen määrä n.1-3 kg/ha, josta silti osa taimista kuolee kilpailuun naapurin kanssa. Suuremmalla rivivälillä
ja pienellä taimimäärällä saadaan terveempi kasvusto, ilmavuuden johdosta. Pahkahome ongelmaan
saadaan helpotus,ja onhan siellä paljon muitakin tauteja. Suuren rivi välin takia lannoitetta menee yhdelle
lannoite riville tupla määrä kuin perinteisessä kylvölannoittimessa, sekä yhtä lannoiteriviä kohti on vain yksi
siemen rivi. eli nelinkertainen määrä, Periaateessa??? Pienemmällä siemenmäärällä saadaan suurempi
lannoitemäärä yhtä kasvu yksilöä kohti. Tästä johtuu räjähtävä alku kehitys, kun lannoitetta on riittävästi
lähellä kasvia. Tosin Näyttäisi siltä että lannoitusta täytyisi jakaa, koska loppu kasvukaudesta typpi alkaa
loppua kesken. Havantojen mukaan Starttilannoituksesta siemenriville on kiihdyttävä vaikutus alku
kehitykselle, Jolla saadaan kirppojen vastaiseen taisteluun hieman tasoitusta. Kun taimimäärä on pieni niin
taimea kohti on enemmän kirppoja kuin normaalisessa kasvustossa. Tämä aheuttaa tarkempaa kirppa
tarkkailua ,koska vara taimia ei tule sateen jälkeen ,koska ne itivät kaikki samaan aikaan..Harauksella
viimeistely,joskaan ei pakko. Harauksella pyritään täydentämään kasvinsuojelun tulosta. Haraus vähentää
rikkojen määrää, joten rikka pitoisuus on pienempi. Harauksella saadaan maahan uusi kosteus sulkukin, jos
maa on liettynyt. Haralla voi jopa mullata lannoitteita tai lantaa, vaikka ei saakkaan sijoitus tukea. mur mur
mur! Rakeisenkin lannoitteen parempi hyötysuhde multauksen ansiosta.Hyvä kuski ajaa 6 rivisellä
takaharallakin jopa 0,5ha/t Suuresta rivivälistä johtuen puinti on helppoa perinteiselläkin leikkuupöydällä,
eli ei tarvita pysty terää,varsinkin kun ajaa jakajan riviväliin ,niin jakotappiot ovat tosi pienet. Kasvuston
rotevuudesta ja 20 % lyhyemmästä kasvustosta johtuen kasvusto pysyy pystyssä. Tosin näyttää siltä että
kasvuaika on hieman pidempi ,koska taudit eivät ole tappaneet kasveja ennenaikaisesti.


Juurikkaankylvökone JKL+tume tms.(tarkkuuskylvökone)

Kokkareauran ansiosta äestys syvyydellä ei ole väliä. kunhan kosteaa muokkaamatonta kylvöpohjaa löytyy.
Jyrsinkylvö antaa mahdollisuuden kylvää hiemaan aikaisemmin märkään ja kokkaraiseekin maahan.
Rivivälinä ollaan käytetty juurikkaan 47,5 cm, eli jos juurikkaan viljelyä harrastaa niin kaikki koneet menee
samoilla säädöillä.Kylvö yksikkö kylvää siemenet tasavälein, jos on lantun kolopyörä. Siemen määrä lantun
kolopyörällä n.2 kg/ha Toinen mahdollisuus on kitata juurikkaan kolopyörän kolot umpeen, jolloin menee 4
kg/ha rapsia viivana. Viiva pyörässä rypsi ei toimi ,ellei kittaa uraa umpeen ja kylvää ilman veistä. Rypsi on
pienempää siementä, jolloiin rypsiä vuotaa kylvöyksikön pudotusveitsen urasta alas. Startti lannoitus pitää
rakentaa tai jollain muulla keinoin järjestää.Siemenmäärän säätö helpointa lisäämällä itämätöntä siementä
joukkoon.Itävyyden saa pois uunissa 10:ssä minuutissa 150:ssä astessa.Uudemmissa pneumaattisissa
kylvökoneissa löytyy säätöjä riittävästi kunhan hankkii pienemmät syöttöreikälevyt.


Rapid kaistaviljely ja Laahavannas kylvökone.

Jos joka neljäs vannas hirvittää, niin joka kolmaskin on hyvä, Eli Riviväliksi syntyy 37,5 cm. Lannoite vantaat
suljetaan niin että ainoastaan siemen rivin viereen tulee lannoitetta, eli joka kolmas lannoite vannas on
suljettuna. Lisäksi koneessa on starttilannoite laatikko, josta annetaan suoraan riville väkevä startti
lannoitus. Meillä Pellon Ytä 50 kg/ha starttilaatikosta siemenriville. Voihan startin kylvää
siemenlaatikostakin ja siemenet piensiemenlaatikosta. Tämän alku kehytys oli nopeinta, koska juurikkaan
kylvökoneella kylvetyssä ei ollut starttia. Kylvökoneen jälkiharava täytyy säätää ”kokkareauraksi”. Haravan
kaksi piikkiä laitetaan aivan rinta rinnan kylvörivin kohdalle ,ilmastointiteippiä tms.apuna
käyttäen,mahdollisimman takaviistoon. Nämä piikit poistavat liiat maat rivin kohdasta, jolloin jää vain 1 cm
siemenen päälle maata. 37,5 cm riviväli on minimi väli, jonka pystyy haraamaan, jos on tarvetta. Eikä maksa
tämäkään menetelmä mitään ellei osta haraa.


Suorakylvökoneella kaistaviljely

. Tässä VM tapauksessa kylvettiin joka kolmannella vantaalla, jolloin riviväliksi muodostui 45 cm. Joka kylvö
riviä kohti tulee yksi lannoite rivi. eli lannoite vantaitakin on auki vain joka kolmas. Tällä saadaan väkevä
lannoitus rivi ilmiö. Tällä saavutetaan myös se, että lannoitepoltetta ei esiinny, vaikka heinänsiemen
laatikosta laitetaan starttilannoitetta rivillekkin. Glyfosaattia ennen ja galerat jälkeen kylvön ,koska
haraamisen varaan ei voi laskea,jos maa on kova tai roskainen.Siemenmäärä voidaan pienentää koska
kaikki taimettuvat.


Clearfield menetelmällä kaistaviljely

Clamoxilla ruiskutettuja peltoja ei ainakaan tarvitse harata,eli Clamoxin kovaan hintaan saa tätä kautta
alennusta…


Syysrapsin ja rypsin kaistaviljely

Nopean alkukehityksen takia voi saada pienen myöhästymisen anteeksi, jos vaikka esikasvin puinti
viivästyy.Tässä erityisesti lannoitteen kaistavaikutus korostuu,jopa lain sallima 30kg toimii
suhtkoht.Pienehkö siemen ja taimimäärä 35-50kpl/m3 kasvattaa voimakkaat yksilöt talven
koettelemuksiin,jos etanat , peurat ja luoja sen sallivat. Ilmavampi ja harvempi kasvusto pitää taudit kurissa
ja 20% lyhyempi kasvusto on puitavissa ilman pystyterääkin.
.....
Avatar
PetriL
 
Viestit: 134
Liittynyt: 29 Tammi 2013 09:45
Paikkakunta: Iitti


Paluu Pelto, Viljelytekniikka - Åker, Odlingsteknik

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron